Oi, minkä onnen, autuuden vain usko myötään tuo, kun itse Herran Jeesuksen se omaksemme suo! Se surut, murheet lieventää, se tuskat tuimat keventää, ja toivon vahvan, iäisen se luopi sydämeen. Kun saanut olen onnen sen, niin enkö laulaisi? Jo täällä kiitän riemuiten mä autuudestani. Ja miksi en nyt veisaisi ja ylistäisi Herraani, kun mulle iankaikkisen Hän antoi aartehen! Nyt autuudesta riemuitsen mä täällä toivossa, mutt' täysin vasta tunnen sen mä kerran taivaassa. On silloin kiusat päättyneet ja vaiva, tuska, kyyneleet. Ei pääty riemu milloinkaan, kun sinne käydä saan.Биё Tapınırım Adına О люди Иисуса славьте Zvonia zvony vianočné دقي دقي يا أجراس Hříchy tvý ạlkl fy hyklk Sein mein Herr เราเป็นทางนั้น โปรดอภัยให้ข้า
Song not available - connect to internet to try again?